Mitä on perunkirjoitus?

Perunkirjoituksen määritelmä

Perunkirjoitus on juridinen toimenpide, jossa selvitetään vainajan kuolinhetkinen omaisuus, velat ja perilliset. Prosessin lopputulos on virallinen asiakirja nimeltä perukirja, joka toimitetaan Verohallinnolle.

Perukirja toimii pohjana perintöverotukselle ja on tärkeä asiakirja myös perinnönjaossa ja kuolinpesän hallinnossa. Ilman lainmukaista perukirjaa pankit eivät esimerkiksi luovuta vainajan omaisuutta perillisille.

Kuka on velvollinen toimittamaan perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen toimittamisvastuu on kuolinpesän osakkailla. Käytännössä vastuun kantaa useimmiten se osakas, joka on parhaiten perillä vainajan taloudellisesta tilanteesta — yleensä leski tai täysi-ikäinen lapsi.

Perunkirjoituksen voi toimittaa osakas itse tai hän voi valtuuttaa jonkun muun — esimerkiksi ammattilaisen — hoitamaan sen puolestaan. Useimmat ihmiset turvautuvat ammattiapuun, sillä perukirja on juridinen asiakirja, jossa ei saa olla virheitä.

Ketkä osallistuvat perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitustilaisuudessa tarvitaan lakisääteisesti seuraavat henkilöt:

• Pesänilmoittaja — se osakas, joka tuntee parhaiten vainajan taloudellisen tilanteen. Vastuussa asiakirjojen oikeellisuudesta.
• Kaksi uskottua miestä — riippumattomat todistajat, jotka varmentavat perukirjan. Heidän ei tarvitse olla lakimiehiä. Uskotut miehet voivat olla naisia sukupuolesta riippumatta nimityksen vanhanaikaisuudesta huolimatta.
• Kuolinpesän osakkaat — heillä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, osallistua. Poissaoleva osakas voi antaa valtakirjan toiselle.

Etäperunkirjoituksessa kaikki edellä mainitut voivat osallistua videoyhteyden kautta — kokoontuminen samaan paikkaan ei ole välttämätöntä.

Mitä perunkirjoituksessa selvitetään?

Perunkirjoituksessa selvitetään ja kirjataan:

• Vainajan kaikki varat kuolinpäivän mukaisina (pankkitilit, kiinteistöt, asunto-osakkeet, ajoneuvot, sijoitukset, irtaimisto)
• Vainajan kaikki velat (asuntolaina, muut lainat, luottokorttivelat, maksamattomat laskut)
• Kaikki kuolinpesän osakkaat (perilliset ja testamentinsaajat)
• Mahdollisen lesken omaisuus ja velat
• Ennen kuolemaa tehdyt lahjat (ns. ennakkoperintö)

Mitä eroa on perunkirjoituksella, perukirjalla ja perinnönjaolla?

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on itse tilaisuus ja prosessi, jossa tiedot kerätään ja perukirja laaditaan. Se on pakollinen toimenpide, jolle on tiukka kolmen kuukauden aikaraja.

Perukirja

Perukirja on perunkirjoituksen lopputuote — virallinen asiakirja, joka toimitetaan verottajalle. Se toimii myös oikeusasiakirjana kuolinpesän hallinnoinnissa. Lue lisää perukirjasta →

Perinnönjako

Perinnönjako on erillinen toimenpide, jossa vainajan omaisuus jaetaan perillisille. Se tehdään perunkirjoituksen jälkeen ja se on vapaaehtoinen — kuolinpesää voi hallinnoida jakamattomanakin.

Ositus

Jos vainaja oli naimisissa, tehdään ennen perinnönjakoa ositus, jossa puolisoiden omaisuus jaetaan. Osituksessa selviää, kuinka paljon vainajan pesästä menee leskelle ja kuinka paljon perillisille.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitusta ei tehdä ajoissa?

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, Verohallinto voi määrätä perintöveron viivästyskoron. Lisäksi laiminlyönti voi johtaa siihen, että kuolinpesän asioita ei voida hoitaa normaalisti — esimerkiksi pankit eivät luovuta varoja.

Erityisestä syystä Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa. Hakemus on tehtävä ennen määräajan umpeutumista.

Voidaanko perunkirjoitus tehdä etänä?

Kyllä. Suomen laki mahdollistaa perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen etäyhteyden välityksellä. Tämä on erityisen kätevää, kun osakkaat asuvat eri puolilla Suomea tai ulkomailla.

Perunkirjoituskone-palvelumme hyödyntää tätä mahdollisuutta täysimääräisesti — koko prosessi asiakirjojen allekirjoituksista perukirjan toimittamiseen verottajalle hoituu verkossa.

Usein kysyttyä perunkirjoituksesta